Tässä on talo, jonka rakensi Jussi!

Tämä mallaspussi oli talossa, jonka rakensi Jussi!

Tässä on hiiri, joka möi sen mallaspussin,
joka oli talossa, jonka rakensi Jussi!

Tässä on kissa, joka söi sen hiiren, joka möi sen mallaspussin,
joka oli talossa, jonka rakensi Jussi!

Tässä on koira, joka puri kissaa, joka söi sen hiiren,
joka möi sen mallaspussin, joka oli talossa, jonka rakensi Jussi!

Tässä on lehmä, joka puski koiraa, joka puri kissaa, joka söi sen hiiren,
joka möi sen mallaspussin, joka oli talossa, jonka rakensi Jussi!

Tässä on tyttö, joka huuteli lehmää, joka puski koiraa,
joka puri kissaa,
joka söi sen hiiren, joka möi sen mallaspussin, joka oli talossa,
jonka rakensi Jussi!

Tässä on renki, joka suuteli tyttöä, joka huuteli lehmää,
joka puski koiraa, joka puri kissaa, joka söi sen hiiren,
joka möi sen mallaspussin, joka oli talossa, jonka rakensi Jussi!

Tässä on pappi, joka vihkaisi rengin, joka suuteli tyttöä,
joka huuteli lehmää, joka puski koiraa, joka puri kissaa,
joka söi sen hiiren, joka möi sen mallaspussin, joka oli talossa,
jonka rakensi Jussi!

Tässä on kukko, joka kiekaista hihkaisi, joka herätti papin,
joka vihkaisi rengin, joka suuteli tyttöä, joka huuteli lehmää,
joka puski koiraa, joka puri kissaa, joka söi sen hiiren,
joka möi sen mallaspussin, joka oli talossa, jonka rakensi Jussi!

Tässä on isäntä, joka kylvi viljaa ja sanoi: "OLE HILJAA!" kukolle,
joka kiekaista hihkaisi, joka herätti papin, joka vihkaisi rengin,
joka suuteli tyttöä, joka huuteli lehmää, joka puski koiraa,
joka puri kissaa, joka söi sen hiiren, joka möi sen mallaspussin,
joka oli talossa,
jonka rakensi Jussi!

Vanha lastenlaulu

Mörri-Möykky

Korpikuusen kannon alla on Mörri-möykyn kolo.
:,:Siellä on koti ja siellä on peti ja peikolla pehmoinen olo.:,:
Tiu tau tiu tau tili tali tittan sirkat soittaa salolla.
:,: pikkuiset peikot ne piilossa pysyy kirkkaalla päivän valolla. :,: Syksyn tullen sieniä kasvaa karhunkankahalla.
:,: Mörri-Möykky se sateessa istuu kärpässienen alla. :,:
Tiu tau tiu tau.....
Ottaisin minä Mörri-Möykyn jos vain kiinni saisin
:,: pieneen koriin pistäisin ja kotiin kuljettaisin :,:
Tiu tau tiu tau..... Vaan eipä taida meidän äiti peikkolasta ottaa,
:,: eipä se edes usko että Mörri-Möykky on totta. :,:
Tiu tau tiu tau... Marjatta Pokela

VELJENI

Anna Kokkonen

(säv. & san. Anna Kokkonen) Katvehessa lehmusten on piilossa vieras tie. Halki synkän metsän harhaan veljeni nuoren vie. Maata vasten, langenneena veljeni painautuu. Peilityynen järven pintaan katumus heijastuu.

Älä kadota, älä kadota aikaa. Älä vajoa, älä vajoa uudestaan. Sua odotan, sua odotan aina. Älä unohda, et unohtaa saa.

Sisko viimein veljen löytää, itkee hän luona tien. Vilpitön on sydämensä, veljeni kotiin vien.
.
Älä kadota, älä kadota aikaa Älä vajoa, älä vajoa uudestaan. Sua odotan, sua odotan aina. Älä unohda, et unohtaa saa.

1988

Vain hetken olit elämässäni,
niin pieni, niin hento...
et valmis elämään.


Jätit tyhjän paikan.
miten olisikaan nyt, jos olisit saanut elää.......?

Aleksi 3-v

Minä tunsin sinut heti,kun ensi kerran katsoit silmiini.

Olit vasta pariviikkoinen, kun hymyilit minulle pitkään....katsoit ja hymyilit.

Sinä olit pieni vauva vasta, kun iltaisin kävin nukuttamassa sinut, äitisi iltavuoroviikkoina.

Tuuditin sinua sylissäni uneen ja odotin kunnes nukahdit. vasta sitten lähdin kotiin

Nyt olet kolme vuotias ja kaikki mitä sanot, on hauskaa....opit koko ajan uutta ja

sinun elämääsi on ihana seurata.

Opit ajamaan pikkupyörälläsi itse tänä kesänä. Olenpa ylpeaä sinusta.

Raktorit ovat sinun juttusi.... pikku traktori ja Aatu. Pelle Hemaatille olen minäkin

menettänyt sydämeni.

Mikki hiiri ja Minni hiiri kerhotaloineen sekä muumit. ne ovat sinun elämääsi ja

minunkin.

Olet elämäni aurinko, valo joka valaisee kirkkaasti.

mummi 10.5.2014

Pieniä ihmeitä.

Istuin työpisteeni takana. Aurinko paistoi kaukaa ikkunasta ja löysi säteensä koneelleni.  Kankaan ja neulojen välistä heijastui  kirkas valo ja aikani katseltuani sitä se muuttui silmissäni kauniiksi ristiksi ja vierelle ilmestyi säteistä, toinen pienempi risti. Samalla radiosta alkoi kuulua kaunis, englanninkielinen laulu, jossa puhuttiin veljestä ja sisaresta. Harmittelin sitä, etten kuullut laulun esittäjää, enkä laulun  nimeä. Käänsin aseman toiselle ja hetken päästä juontaja sanoi seuraavaksi tulevan Aviciin Brother/sister. Se oli juuri se laulu.
Löysin sanat netistä.  Erikoiseksi asian tekee se että tänään tulee veljeni kuolemasta 4-vuotta.

Hey brother, there’s an endless road to re-discover.
Hey sister, know the water's sweet but blood is thicker.
Oh, if the sky comes falling down for you,
There’s nothing in this world I wouldn’t do.

Hey brother, do you still believe in one another?
Hey sister, do you still believe in love, I wonder?
Oh, if the sky comes falling down for you,
There’s nothing in this world I wouldn’t do.

What if I'm far from home?
Oh, brother I will hear you call.
What if I lose it all?
Oh, sister I will help you out!
Oh, if the sky comes falling down for you,
There’s nothing in this world I wouldn’t do.

Hey brother, there’s an endless road to re-discover.
Hey sister, do you still believe in love, I wonder?
Oh, if the sky comes falling down for you,
There’s nothing in this world I wouldn’t do.

What if I'm far from home?
Oh, brother I will hear you call.
What if I lose it all?
Oh, sister I will help you out!
Oh, if the sky comes falling down for you,
There’s nothing in this world I wouldn’t do.

Lempi virteni

1. Oi Herra, luoksein jää, jo ilta on, ja kadonnut on valo auringon. Ken muu mua murheissani lohduttais, kelt' turvan hädässänsä sielu sais. 2. Päiväni rientää kohti loppuaan, on ilo maallinen kuin varjo vaan. Ei ole täällä mitään pysyvää, vain sinä, Herra, sinä luoksein jää. 3. Sä pahan väijytykset turhiks teet, sä tuskat liennät, kuivaat kyyneleet. Miss' on nyt, kuolema, sun voittosi, kun Herra Jeesus, olet kilpeni. 4. Sun, Herra, ristisi mua valaiskoon, kun tieni painuu kuolon laaksohon. Sen valon tieltä varjot häviää. Eläissä, kuollessa sä luoksein jää.

Henry Francis Lyte 1847. Suom. Rauhansäveliä 1894, Martti Ruuth 1903. Virsikirjaan 1938.

Ja minä lähden
mutta linnut jäävät ja laulavat.
Minun puutarhani jää ja kevään tullen
omenapuut puhkeavat kukkaan.
Ihmiset, jotka ovat minua rakastaneet
vaeltavat siellä yhä...

(Tuntematon)