Minä Sinua rakastan, tiedän sen.  
Se ei ole vain hetkisen huumaa.  
Se on nuotion hehku hiljainen  
se on roihua polttavan kuumaa.  
 
Se ei sammu, kun sammuvat hallayöt,  
se ei kuole, kun maassa on routa,  
vaan se kestää myrskyt ja tuuliset yöt,
ja se kestää, on sade tai pouta.  
 
Minä Sinua rakastan, katsohan,    
kuinka kirkkaasti tuikkivat tähdet.  
Joka päivä ne Sinulle lähjoitan,  
jos kanssani matkalle lähdet.  
 
Ja kun kuljemme raskain askelin,  
ja kun aika tuo murhetta tupaan,  
pidän Sinua kädestä  hellemmin,  
yhä enemmän rakastaa lupaan.  
 
Minä Sinua rakastan silloinkin,  
jos ehdimme vanhuuden ikään.  
Olet minulle edelleen suloisin,  
eikä lämpöä sammuta mikään.  
 
Mitä siitä, jos ryppyjä poskiin saat,  
taikka kumaraan selkäsi taipuu.  
Näen silmäsi kirkkaat ja kuulakkaat.  
Yhä mieleni haaveisiin vaipuu."

san. A-M Kaskinen säv. Lasse Heikkilä